Hae apua! - Suomi

Etusivu

HAE APUA!

näiltä sivuilta saat tietoa
väkivallasta ja apua
vaikeisiin tilanteisiin

HUOM! Jos olet välittömässä vaarassa, soita 112!

Mika on

Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa tekoja,

joissa joku perheenjäsen satuttaa sinua

henkisesti tai fyysisesti.

Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi

töniminen, repiminen, lyöminen,

ja lapsen ruumiillinen kurittaminen.

Henkinen väkivalta voi olla

huutamista, haukkumista tai uhkailua.

Se voi olla myös sitä,

että joku estää tai hallitsee sinua.

Lue lisää

Seksuaalinen väkivalta

tarkoittaa seksuaalisia tekoja,

joita tehdään sinulle ilman lupaa.

Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi

seksuaalinen koskettelu ja seksi

jota sinä et halua.

Teko voi olla väärin ja rikos,

vaikka se ei sattuisi fyysisesti

tai olisit naimisissa tekijän kanssa.

Lue lisää

Kunniaväkivalta

Kunniaväkivalta tarkoittaa sitä,

että sinua rajoitetaan,

painostetaan tai satutetaan

perheen tai suvun kunnian takia.

Jos et saa päättää omia ystäviäsi,

kaikkia tekemisiäsi valvotaan,

sinua pakotetaan avioliittoon

tai sinua uhataan väkivallalla,

kyse voi olla kunniaväkivallasta.

Siveettömänä pidetty pukeutuminen,

avioero, seurustelu ennen avioliittoa

tai kuuluminen seksuaalivähemmistöön

voivat johtaa kunniaväkivaltaan.

Kunniaväkivalta voi alkaa

myös huhusta tai epäilystä,

että olet käyttäytynyt kunniattomasti.

Lue lisää

Domestic violence

Lähisuhdeväkivalta

LÄHISUHDEVÄKIVALTA

Kohdellaanko sinua väärin?

Lähisuhdeväkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa.

Se voi olla esimerkiksi sitä, että:

Kumppanisi haukkuu, nimittelee tai huutaa.
Sinua tai lapsiasi tönitään, revitään hiuksista tai lyödään.
Sinulta salataan tärkeitä, itseesi liittyviä tietoja.
Sinua hallitaan taloudellisesti, etkä saa käyttää omia rahojasi tai sosiaalietuuksiasi.
Et saa päättää omista asioistasi.
Sinua kiristetään tai uhkaillaan.
Sinua vainotaan eron jälkeen.

Jos edes yksi näistä asioista haittaa elämääsi, hae apua!

Jos mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta pelkäät olevasi vaarassa, hae apua!

Videoilta näet esimerkkejä siitä, miten muita ihmisiä on autettu.

Hallitsemista ja väkivaltaa parisuhteessa

Maleen kumppani Mika hallitsi perheen rahoja, eikä antanut Maleen poistua kotoa. Heillä oli pieni lapsi, jota Malee hoiti päivät. Malee olisi tahtonut opiskella suomen kieltä ja saada omia ystäviä, mutta Mika ei antanut siihen lupaa. Kun asiasta syntyi kiistoja, Mika huusi, löi ja uhkasi ottaa eron. Hän väitti, että ero tarkoittaisi sitä, että Malee menettäisi oleskelulupansa ja lapsen huoltajuuden. Malee tunsi olevansa loukussa.

Malee päätti ottaa yhteyttä Perheväkivaltaklinikkaan.

Malee sai tulkin, jonka avustuksella hän kertoi tilanteensa. Kävi ilmi, että Mika oli valehdellut monista asioista Suomen lakiin liittyen ja vienyt Maleelle kuuluvia sosiaalietuuksia. Maleelle kerrottiin, että eron jälkeenkin äidillä on edelleen oikeus lapsen huoltajuuteen ja oman oleskeluluvan hakemiseen. Maleesta tuntui helpottavalta puhua jollekin, joka kuunteli ja ymmärsi. Hänestä tuntui kuin monta vuotta kestänyt painajainen olisi päättymässä.

Malee ja hänen lapsensa ohjattiin turvakotiin. Sieltä heille etsittiin turvallinen ja pysyvä paikka asua. Mika ja Malee erosivat. Malee sai lapsen huoltajuuden ja Mika sovitut tapaamisoikeudet. Nyt Malee opiskelee suomen kieltä ja sopeutuu uuteen elämään Suomessa.

Tönimistä ja huutamista perheessä

Artur ei osannut hillitä tunteitaan suuttuessaan. Hän töni, huusi ja sanoi inhottavia asioita. Heillä oli kaksi lasta, joista toinen oli hyvin hiljainen ja arka, ja toinen taas jatkuvasti ongelmissa koulussa. Molemmat olivat usein väsyneitä. Erään riidan jälkeen Artur meni tönimisestä askeleen pidemmälle ja löi vaimoaan Daryaa. Darya ei enää jaksanut raskasta arkea.

He hakivat yhdessä apua.

He sopivat yhteisen tapaamisen Perheväkivaltaklinikalle. Molemmat kertoivat näkemyksensä tilanteesta. Heille tuli tunne, että työntekijät kuuntelivat ja ymmärsivät molempia. Tapaamisten myötä he ymmärsivät, että lapset olivat aistineet kodin kireän tunnelman ja reagoineet siihen. He molemmat olivat luulleet, ettei riitely vaikuta lapsiin, koska lapset olivat aina joko koulussa tai nukkumassa riitojen aikana.

He kävivät yhdessä läpi Arturin elämää ja syitä siihen, miksi hänen oli vaikea hillitä itseään. Artur oivalsi, että hän toimi samoin kuin hänen isänsä, kun Artur itse oli ollut lapsi. Häntä helpotti, että kukaan ei pitänyt häntä pahana ihmisenä. Artur oli halukas osallistumaan ryhmään, jossa opetellaan suuttumuksen hallintaa.

Darya kertoi myöhemmillä tapaamisilla, että ryhmä oli auttanut, ja Artur säilytti malttinsa paremmin. Nyt koko perheellä menee paremmin ja lapset saavat nukuttua yönsä rauhassa.

Väkivaltaa perheessä

Oscarin ja Annan kotona oli jo pitkään ollut kireä ilmapiiri. Oscar oli hyvin mustasukkainen ja suuttui helposti. Hän ei pitänyt siitä, että Anna puhui muille miehille. Kun Oscar hermostui, hän heitteli tavaroita ja töni Annaa. Heidän tyttärensä Maria oli arka ja pysytteli omissa oloissaan. Maria pelkäsi, että isä tekee äidille jotakin pahaa. Tilanne kärjistyi lopulta siihen, että Oscar löi Annaa.

Anna soitti poliisille, josta oltiin yhteydessä lastensuojeluun. Lastensuojelussa kävi ilmi, että Oscar ei ollut lyönyt Mariaa. Heitä huoletti kuitenkin se, että väkivallan sivusta seuraaminen olisi Marialle vahingollista.

Lastensuojelu ohjasi Oscarin Perheväkivaltaklinikalle.

Oscar uskalsi kertoa tilanteesta rehellisesti Perheväkivaltaklinikan työntekijälle. Keskusteluissa kävi ilmi, että kaikki hänen parisuhteensa olivat päättyneet mustasukkaisuuden vuoksi. Oscar oivalsi, että mustasukkaisuus laukaisi väkivaltaisen käytöksen. Hän alkoi ajatella, että ehkä syy mustasukkaisuuteen ei ollutkaan Annan käytös, vaan hänen oma epävarmuutensa ja hylätyksi tulemisen pelkonsa.

Oscar ei tahtonut menettää perhettään, ja päätti osallistua suuttumuksenhallinnan kurssille. Kurssilla Oscar oppi ymmärtämään ja hallitsemaan omaa käytöstään. Hän opetteli käsittelemään pelkojaan, ja samalla mustasukkaisuus helpotti.

Nyt Oscarin on helpompi luottaa Annaan ja kotona on parempi ilmapiiri. Oscar suuttuu välillä vieläkin, mutta nykyään hän osaa rauhoittua ennen kuin tilanne pahenee. Myös Marian pelot ovat helpottaneet.

LV-yht

Ota yhteyttä:

Pirkanmaalla sinua auttaa:

Setlementti Tampere/
Perheväkivaltaklinikka

tarjoaa keskusteluapua ja tukiryhmiä perheessä tapahtuvan väkivallan kokijoille ja tekijöille. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja kaikille avoimia. Apua voi hakea yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa.

Muu Suomi:

Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:

Rikosuhripäivystys:
"Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista"

THL:n tietopaketti

Nettiturvakodin tietopaketti

Valtakunnallinen Nollalinja
080 005 005

on maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.

Monika-naiset liitto tarjoaa apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille. Live chat suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi.

https://monikanaiset.fi/

Lahden Jussi-työ tarjoaa keskusteluapua väkivaltaa käyttäville miehille.

https://ensijaturvakotienliitto.fi/lahdenensijaturvakoti/palvelut/perhevakivaltatyon-avopalvelut/jussi-tyo/

Valtakunnallinen Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/

Rikosuhripäivystys (Riku) tarjoaa tukipalveluita rikoksen uhreille ja todistajille. Live chat arkipäivisin.

https://www.riku.fi/fi/etusivu/

Naisten Linja tarjoaa neuvontaa ja tukea väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Tukinumero auki joka päivä.

https://www.naistenlinja.fi/

Maria Akatemia auttaa tyttöjä ja naisia hallitsemaan vihan ja väkivallan tunteita.

https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/

Helsingin Miessakit tarjoaa apua väkivaltaa kokeneille ja väkivaltaa käyttäville miehille.

https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/

Seksuaaliväkivalta

SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

Kohdellaanko sinua väärin?

Seksuaalista väkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa.

Se voi olla esimerkiksi sitä, että:

Olet alle 16-vuotias ja joudut harrastamaan seksiä aikuisen kanssa.
Joudut suostumaan seksiin aina, kun puolisosi haluaa.
Sinua painostetaan tekemään seksuaalisia asioita, joita et tahdo tehdä.
Sinua kosketellaan tavoilla, jotka tuntuvat pahalta.
Sinulle tehdään inhottavia ehdotuksia kasvotusten tai Internetissä.
Sinua loukataan seksuaalisin sanoin, elein tai kuvin.
Sinut raiskataan.

Jos edes yksi näistä asioista liittyy sinun elämääsi, hae apua!

Jos mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta pelkäät olevasi vaarassa, hae apua!

Videoilta näet esimerkkejä siitä, miten muita ihmisiä on autettu.

Puoliso vaati seksiä vasten tahtoa

Nadian kumppani vaati seksiä aina, kun hän itse sitä halusi. Kun Nadia pyysi kumppaniaan lopettamaan, hän ei kuunnellut. Hän ei uskaltanut kieltäytyä, koska hänestä tuntui, että seksiin suostuminen oli hänen velvollisuutensa. Tunteista puhuminen oli Nadialle hyvin vaikeaa. Häntä vapisutti ja huimasi usein, ja koskettaminen tuntui pahalta.

Nadia puhui asiasta ystävälleen, joka rohkaisi hakemaan apua.

Nadia kertoi tilanteestaan Välitä! -kriisityöntekijälle. Seksiin liittyvistä asioista puhuminen oli hänelle hyvin vaikeaa. Nadiasta tuntui kuitenkin hyvältä, kun joku kuunteli ja ymmärsi häntä. Nadiasta tuntui huojentavalta tietää, että hänellä on halutessaan oikeus kieltäytyä seksistä. Nadia oppi tunnistamaan kehonsa oireita. Käynneillä opeteltiin keinoja, joilla hän pystyi rauhoittamaan oloaan.

Nadia sai tukea ja neuvoja. He miettivät yhdessä, miten tilanne voitaisiin ratkaista. Nadia päätti puhua avoimesti painajaisista ja muista ikävistä tunteistaan kumppaninsa kanssa. Kumppani ei ollut ymmärtänyt, miten pahasti Nadia kärsi. Nyt hän ottaa Nadian toiveita paremmin huomioon. He ovat läheisempiä ja Nadian oireet ovat helpottaneet.

Tuttava raiskasi

Sofia pakotettiin seksiin vasten tahtoaan. Tekijä oli hänen tuttavansa, jonka hän oli kutsunut kotiinsa. Sofia ei uskonut tapahtunutta todeksi. Hänestä tuntui kuin kaikki olisi ollut vain unta, tai että se olisi tapahtunut jollekin muulle. Sofiaa hävetti. Hän ajatteli, että oli itse syypää tapahtuneeseen, koska oli kutsunut tekijän kotiinsa.

Sofia päätti hakea apua, ja varasi ajan Välitä! -kriisityöntekijälle.

Sofia sai avukseen tulkin. Keskustelu eteni sen mukaan, mitä Sofia pystyi tilanteesta kertomaan. Hänelle kerrottiin, ettei tapahtunut ollut hänen vikansa, ja että kyseessä oli raiskaus. Sofialle kerrottiin hänen oikeuksistaan, ja hänet ohjattiin lääkäriin. Sofia ei ollut varma, haluaako hän tehdä rikosilmoitusta. Siksi seuraavalle tapaamiselle kutsuttiin mukaan Rikosuhripäivystyksen työntekijä, joka kertoi, mitä se tarkoittaisi ja millaista tukea siihen saisi.

Tapaamisissa Sofia ymmärsi, että raiskauksen jälkeen on tavallista tuntea häpeää, syyttää itseään ja vältellä ikäviä muistoja. Sofian kanssa harjoiteltiin keinoja, jotka palauttivat turvallisuudentunnetta ja auttoivat hallitsemaan pahaa oloa.

Nyt Sofialla menee paljon paremmin. Vaikka muisto käy aina välillä hänen mielessään, hän osaa rauhoittaa itseään. Hän tietää, ettei tapahtunut ollut hänen vikansa, ja että siitä on mahdollista selvitä. Sofialla on vähemmän painajaisia, ja hän uskaltaa taas luottaa ihmisiin.

Suhde alle 16-vuotiaan kanssa

20-vuotias Pazir oli seurustellut tyttöystävänsä kanssa puoli vuotta. Tytön vanhemmat saivat tietää seurustelusta ja tekivät asiasta rikosilmoituksen, koska tyttö oli vasta 15-vuotias. Tyttö vaikutti ikäistään vanhemmalta ja oli tehnyt aloitteen seurusteluun. Pazir oli hämmentynyt ja hädissään. Hän ei ymmärtänyt, mistä häntä syytettiin.

Pazirin tuttava kehotti häntä ottamaan yhteyttä Välitä! -kriisityöntekijään.

Pazir varasi ajan ja kertoi tilanteestaan. Hänelle kerrottiin, että Suomessa on 16-vuoden suojaikäraja. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuisen ja alle 16-vuotiaan välinen seksisuhde on Suomen laissa rikos, vaikka sillä olisi molempien osapuolien suostumus. Pazir sai tukea asian käsittelemiseen, tietoa oikeuksistaan sekä neuvoja rikosprosessiin.

Pazir päätti erota tyttöystävästään. He kuitenkin sopivat, että he voisivat keskustella tilanteesta uudelleen, kun tyttö olisi täyttänyt 16-vuotta. Pazir sai apua tapauksen käsittelyyn oikeudessa.

SV-yht

Ota yhteyttä:

Pirkanmaalla sinua auttaa:

Muu Suomi:

Setlementti Tampere/
Välitä! - seksuaaliväkivaltatyö tarjoaa kriisiapua ja tukiryhmiä seksuaalisen väkivallan uhreille, tekijöille ja heidän läheisilleen. Palvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja kaikille avoimia

Valtakunnallinen Nollalinja
080 005 005

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

https://www.tukinainen.fi/

Turun Koski-hanke tarjoaa keskusteluapua yli 16-vuotiaille seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille sekä uhrien läheisille.

https://www.mielenterveysseurat.fi/turku/koski/

Helsingin Seri-tukikeskus tarjoaa kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille, joilla tapahtumasta on alle kuukausi. Palvelu on tarkoitettu Uudenmaan asukkaille sekä tällä alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten uhreille.
Ympärivuorokautinen päivystyspuhelin: 040 701 8446

Rikosuhripäivystys (Riku) tarjoaa tukipalveluita rikoksen uhreille ja todistajille. Live chat arkipäivisin.

https://www.riku.fi/fi/etusivu/

Monika-naiset liitto tarjoaa apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille. Live chat suomeksi, englanniksi, arabiaksi ja venäjäksi.

https://monikanaiset.fi/

Kunniaväkivalta

Kunniaväkivalta

Kunniaväkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa.

Se voi olla esimerkiksi sitä, että:

Kohdellaanko sinua väärin?

Et saa itse päättää, miten pukeudut.
Et saa kulkea vapaasti ulkona.
Et saa käyttää omia rahojasi.
Et saa valita, kenen kanssa seurustelet tai muuten vietät aikaa.
Sinua painostetaan naimisiin vasten tahtoasi.
Sinua painostetaan satuttamaan itseäsi tai läheisiäsi.

Jos edes yksi näistä asioista haittaa sinun elämääsi, hae apua!

Jos mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta pelkäät olevasi vaarassa, hae apua!

Videoilta näet esimerkkejä siitä, miten muita ihmisiä on autettu.

Perhe painosti avioliittoon

Saran perhe painosti Saraa avioliittoon. Mies oli häntä paljon vanhempi, eivätkä he olleet koskaan tavanneet. Sara kieltäytyi, mutta hänen vanhempansa eivät kuunnelleet. Saralla oli poikaystävä, josta hän ei uskaltanut kertoa vanhemmilleen. Sara ei tiennyt mitä tehdä.

Sara päätti hakea apua.

Hän soitti Didarin työntekijälle, ja hänelle varattiin maksuton tapaaminen. Sarasta tuntui huojentavalta, ettei hänen ollut pakko kertoa nimeään. Keskusteluista kävi ilmi, että Sara ei ollut poikaystävänsä lisäksi puhunut tilanteesta kenellekään. Sara kielsi ottamasta vanhempiinsa suoraan yhteyttä, ja hänen toivettaan kunnioitettiin.

He päättivät yhdessä, että erimielisyyksiä yritettäisiin ratkaista puhumalla, koska Saran vanhemmat tuntuivat toivovan hänen parastaan. Saraa rohkaistiin etsimään sukunsa sisältä luotettava henkilö, jolle hän uskaltaisi puhua tilanteestaan. Sara puhui enolleen, joka ymmärsi hänen huoliaan ja puhui niistä Saran vanhemmille.

Perheelle ehdotettiin yhteistä tapaamista, jossa mukana olisivat vanhemmat, Sara, hänen enonsa sekä Didarin ja lastensuojelun työntekijät. Tapaaminen järjestettiin, ja kaikki osapuolet kertoivat oman näkemyksensä.

Uutinen poikaystävästä oli vanhemmille järkytys, mutta he suostuivat silti kuuntelemaan Saran näkemyksiä ja toiveita. He ymmärsivät, että avioliittoon pakottaminen voisi rikkoa perheen hyvät välit. Sara oli valmis sopimaan vanhempiensa kanssa seurustelun pelisäännöistä. Lopulta vanhemmat päättivät luopua suunnittelemastaan avioliitosta.

Suku painosti satuttamaan siskoa

Anwarin pikkusisko, Idil, oli suvun mielestä tahrannut perheen kunnian, koska hänellä oli suhde suomalaisen pojan kanssa. Anwarin sukulaiset painostivat häntä antamaan siskolleen opetuksen. Anwar ei tahtonut tehdä pahaa Idilille.

Anwar päätti hakea apua.

Hän otti yhteyttä Didariin. Tilanne käytiin yhdessä läpi. Anwar ja Idil ohjattiin turvakotiin, kunnes tilanne rauhoittuisi. Koska Idil oli vasta 17-vuotias, myös lastensuojeluun otettiin yhteyttä. Sosiaalityöntekijät kutsuivat vanhemmat keskustelemaan asiasta yhdessä Didarin työntekijöiden kanssa. Alkuun Anwarin ja Idilin vanhemmat suuttuivat, eivätkä suostuneet puhumaan. Lopulta huoli lapsista kasvoi liian suureksi, ja he muuttivat mielensä.

Tilannetta käytiin yhdessä läpi useamman tapaamisen aikana. Perhe sai tulkin, koska he eivät osanneet suomea tai englantia. Heille kerrottiin, että Idil tahtoi palata kotiin, kunhan kotona olisi turvallista. Vaikka vanhemmat eivät pitäneet tilanteesta, he oppivat ymmärtämään paremmin Anwaria ja Idiliä.

Vanhemmat ottivat yhteyttä Suomen ulkopuolella asuviin sukulaisiinsa, jotka olivat painostaneet Anwaria. He sopivat, että Anwar pitää silmällä, että pikkusiskon suhde etenee yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Nyt Anwar ja Idil ovat turvassa ja perhe taas yhdessä. Lastensuojelu tekee edelleen tarkastuskäyntejä, mutta vain varmistaakseen, että kaikki on kunnossa.

Kontrollointia ja painostamista perheessä

Sunan mies, Azzat, päätti kaikista perheen asioista. Azzatin mielestä tämä oli miehen rooli perheessä. He riitelivät asiasta usein, mutta tilanne ei muuttunut. Molempien rahat menivät suoraan Azzatin tilille; Suna sai omaa käyttörahaa vain hyvin pieniä määriä. Suna ei myöskään saanut käydä kodin ulkopuolella ilman miehensä lupaa. Suna olisi tahtonut opiskella suomen kieltä ja saada omia ystäviä. Kun toinen perheen lapsista alkoi häiriköidä koulussa, Sunasta tuntui, ettei hän enää jaksa.

Hän haki yhdessä Azzatin kanssa apua.

He varasivat Didariin tapaamisen, johon tilattiin myös tulkki. Suna ja Azzat saivat molemmat kertoa, miltä heistä tuntui. Didarin työntekijä kuunteli ja auttoi heitä ymmärtämään toisiaan.

Heidän kanssaan keskusteltiin myös lapsen häiriköinnistä. He molemmat olivat luulleet, ettei riitely vaikuttanut lapsiin, koska lapset olivat aina joko koulussa tai nukkumassa riitojen aikana. Lapset olivat kuitenkin kuulleet ja aistineet heidän riitansa, mikä oli johtanut unettomuuteen, stressiin ja pahaan oloon. Heidän vanhempi lapsensa häiriköi, ja nuorimmainen oli hyvin hiljainen ja arka eikä uskaltanut tuoda kavereita kotiin.

Kun Suna ja Azzat ymmärsivät lasten kärsineen tilanteesta, myös Azzat päätti, että tilanteen täytyi muuttua. Azzat oli valmis antamaan enemmän vastuuta ja päätösvaltaa myös Sunalle. Suna aloitti suomen kielen kurssin. Nyt he riitelevät harvoin ja lapset voivat paremmin.

KV-yht